With the good comes the bad

Kello on varttia vaille neljä aamusta, olen viettänyt koko illan ja yön pakatessa huomista (no okei, tämänpäiväistä) reissua varten. Olen odottanut sitä kuin kuuta nousevaa, viime päivät olen ollut aivan pistoksissa. Kärsimättömänä varron hetkeä, kun astun lentokoneeseen; tai mikä vielä parempaa, sieltä ulos.

Ironian huippu: T. ns. vetäytyi luolaansa tänään. Jos olet lukenut John Grayn Mars & Venus -kirjoja, tiedät, mitä se tarkoittaa. Vituttaako? No totta hemmetissä vituttaa. Mutta minkäs teet. Hassunhauskaa lentää toiselle puolelle maailmaa kokeaksesi olevasi epätoivottua seuraa.

Joopajoo, tiedetään, ei tuota kauaa kestä. Tiedetään myös, ettei mies sille mitään voi, eikä se hänen vikansa ole. Silti.